Monday, man.

Päivän Hesarissa oli juttu Facebookista ja viharyhmistä ja valvonnan puutteesta. Voisin melkein olla sitä mieltä että Facebook on aika kämänen. En silti lähde sieltä, ainakaan vielä, koska se pääpointti eli yhteydenpito kavereiden kanssa toimii edelleen. Muutama viikko sitten oli kyllä lähellä häipyminen kaikista mahdollisista nettiyhteisöistä, tuli joku tilapäinen kypsyminen asiaan.

Kohta lähden kohti yliopistoa, ihan kunnon päivä tulossa pitkästä aikaa, puolilta päivin iltaseiskaan asti luentoja. Tämä on ihan hyvä asia, on turhauttavampaa raahautua kampukselle yhtä tuntia varten. Ja kun on paljon kursseja joista suurin osa on melko johdonmukaisesti valittu niin tuntuu että valmistuminen saattaisi olla jopa mahdollista eikä vaan urbaanilegendaa. Kandin aihettakin on tullut mietittyä enemmän tai vähemmän aktiivisesti, eli saattaa jopa käydä niin että saan ryhdyttyä siihen ensi syksynä, niinkuin oli tarkoituskin. Toivottavasti asiat kehittyy jatkossakin myönteiseen suuntaan, ensimmäinen puolitoista vuotta kun mentiin sieltä mistä aita oli matalin. 

Vaihtoon lähdön suhteen on kyllä tänään taas Skotlantitunnelmat, helpommalla pääsisi kuukauden kurssilla kun että pitäisi etsiä alivuokralaista kämppään jossa on joka hetki jotain remonttia menossa. Juurikin kun olin syömässä aamupalaa sohvalla niin parvekkeen ulkopuolelle ilmestyi tyyppejä nosturissa tekemään kuntotarkastusta. Kesä menee varmaan pressujen takana, ja syksyllä alkaa putkiremppa. En silti muuta pois, tämä on mun koti nyt, hyvinä ja huonoina aikoina.